Saarenheimo Jaana

Jaana aloitti ratsastuksen 70-luvulla Santahaminassa kadettikoulun talleilla. Siitä tausta upseeriratsastajissa. Välillä olivat vuodet, jolloin ratsastus oli harrastuksena satunnaisesti, mutta 2003-2004 Jaana innostui ratsastuksesta uudelleen, aloitti kilpailemisen ja hankki oman hevosen, Reetan vuonna 2006.

Jaanan perheeseen kuuluu mies, 16-vuotias poika, suomenpystykorva sekä tietysti myös Brodi. Jaana asuu 5 min ajomatkan päässä tallilta.

Missä lajissa kilpailet? Entä millä tasolla?
-Esteissä edettiin viime kaudella metriin, omissa seurakisoissa ollaan menty myös koulua lähinnä helppo B luokkia, kenttäkisojakin kokeiltiin harrasteluokassa kahdesti viime kesänä, tosin maastoesteet vielä kompastuskivi eli ei hyväksyttyä suoritusta.

Mikä kilparatsastuksessa viehättää sinua ja mikä siinä on haastavinta?

-Esteratsastuskisoissa tulee aina ihana adrenaliinilataus. Kisat myös motivoivat perusratsastusta. Haastavinta on saada aikaan puhtaita ja sujuvia ratoja joista tulee mieletön ”flow”-tunne. Ainahan kisat ovat haastavia. Ei esteratsastus eikä kai mikään ratsastus koskaan ole täysin ennakoitavaa ja kisoissa tulee lisälataus.

Millaisella hevosella kilpailet?

-Hevoseni on Brodvejus eli Brodi, 9-vuotias ruuna Liettuasta, joka tykkää hypätä.
Etujalat vähän ”eriparia”, mutta muuten lähes unelmahevonen minulle. Erään valmentajan mukaan ”ihana hevonen, joka hyppää sydämellään”. Kouluratsastuskin alkaa ajoittain olla tosi nautittavaa, Elsi onneksi auttaa ratsastamalla Brodia lähes viikottain.

Mihin kilpailusuoritukseesi olet tyytyväisin?

-Viime kaudella mentiin kuusi 100 cm estekisaa, viimeisessä jäätiin enää 0.1s sijoituksesta. Olen tosi tyytyväinen Brodin suorituksiin. Brodikin tuntuu innostuvan, kun estekorkeus nousee, lähes kaikissa em. kisoissa metrit menivät sujuvammin kuin alle hypätyt 90 cm radat. Viimeinen hallikisa Nevaksessa tuntui lähes helpolta.
 Aiemmalla hevosellani Reetalla sijoituin aluekisoissa eli pääsin kastiin, jossa joissain kisoissa ei oikeutta osallistua.

Miten valmentaudut kilpailuihin ja kilpailujen välillä?

-Perusratsastusta pitää aina muistaa harjoittaa. Piskun valmennustunteja on onneksi suhteellisen usein ja aina kun vain on mahdollista, osallistun paikallisiin valmennuksiin myös ulkopuolisten valmentajien kanssa. Piia Pantsun estevalmennukset ovat toimineet meille erittäin hyvin.

Mikä on tavoitteesi tälle vuodelle?

-Jatkan estekisoissa 100cm tasolla ja jos kaikki menee nappiin, voisi loppukaudesta haaveilla vielä vähän korkeampaa luokkaa ulkokisoissa, mutta katsotaan rauhassa. Keväällä käydään varmaan Piskun mukana maastoesteillä, ehkä joku harrastestarttikin, jos maastoesteet sujuvat.

Ehditkö harrastaa jotain muutakin ratsastuksen ohessa?

-Tottahan pitää kuntoilla, että ratsastus sujuu. Hiihto, lenkkeily, pyöräily, jumppa, uinti ja omakotitalossa myös puutarha jne. tuottavat lisää kuntoilua. Pidän lähes kaikesta liikunnasta. Myös lukeminen kuuluu jatkuviin harrastuksiini.

Onko mieleesi jäänyt jokin hauska tai yllättävä tapahtuma kilpailuista?

-Edellinen hevoseni Reetta (Doreta) meni aika sekaisin kiimoista.
Tuomarinkylässä Reetta hirnui niin kovaa, ettei kuulutuksia kuultu. Pahin tosin oli Porvoossa, jossa molemmat luokat hylättiin, koska esteet eivät vaan kiinnostaneet. Tosin Reetallakin pääsääntöisesti oli ihana hypätä ja rusettejakin riitti.

Viime kesänä taas Keravan kenttäkisoissa maastoradalla putoamisen jälkeen hieman nolotti kuulutukset ” Jaana Saarenheimo etsii edelleen hevostaan Brodvejusta joka etsii vihreää…” Myöhemmin kyllä nauratti.